Mehiläinen Länsi-Pohja: Arviointiryhmän esittämä erikoissairaanhoidon keskittäminen nostaisi kustannuksia

Lehdistötiedote

Mehiläinen Länsi-Pohja pitää valtion käynnistämän arviointimenettelyn arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksia Lapin hyvinvointialueelle perusteettomina, heikosti valmisteltuina ja talouden sopeuttamistavoitteen kannalta haitallisina. Arviointiryhmä esittää muun muassa Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluiden alasajoa sekä Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa sovitun palvelusopimuksen irtisanomista. 

– Mehiläinen Länsi-Pohja on tuottanut Länsi-Pohjan keskussairaalassa palveluita korkealla laadulla sekä kustannustehokkaasti. Sairaalan tuottavuus on monissa palveluissa Lapin keskussairaalaa parempi, toteaa Mehiläisen liiketoimintajohtaja Joonas Turunen. 

Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksen tavoitteena on muun muassa kustannustason hallinta ja ennakoitavuus, kustannusten nousun hillitseminen pitkällä aikavälillä sekä säästöt lyhyellä aikavälillä. Lisäksi sopimuksen tavoitteisiin kuuluvat lähipalveluiden turvaaminen, sairaalan olemassaolon turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, työpaikkojen säilyminen alueella sekä kuntien elinvoiman parantaminen. 

– Arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksissa ei esitetä yksityiskohtaisia vaikutusarviointeja tai laskelmia, jotka perustelisivat Kemin sairaalapalveluiden lakkauttamista. Esimerkiksi terveydenhuoltolain muutoksen myötä Kemistä siirrettävien palveluiden tuottamiseen tarvitaan Rovaniemelle suurempi määrä henkilöstöä verrattuna nykyiseen. Lisäksi palveluiden keskittäminen vaatii hyvinvointialueelta merkittäviä investointeja tiloihin, laitteisiin sekä ensihoitoon lisääntyneiden potilaskuljetusten vuoksi, sanoo Turunen. 

Mehiläinen Länsi-Pohjaa ei ole kuultu tai osallistettu arviointiryhmän selvityksen laatimiseen. Ehdotuksissa ei myöskään ole huomioitu, että Mehiläinen Länsi-Pohjalla on merkittävä rooli Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi myös alueen perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana.

Arviointiryhmä ehdottaa Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksen irtisanomista vuoden 2027 loppuun. Kuluvana vuonna Mehiläinen Länsi-Pohjan osuus Lapin hyvinvointialueen toimintamenoista on alle neljä prosenttia, josta karkeasti neljännes on perusterveydenhuollon palveluita.

– Hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimet osuvat kohtuuttoman voimakkaasti Länsi-Pohjan alueen palveluihin, vaikka niiden osuus hyvinvointialueen kokonaismenoista on hyvin pieni, toteaa Turunen. 

Esitettyä sopimusmuutosta perustellaan muun muassa läpinäkyvyyden puutteella, optimointivaikeuksilla sekä sillä, että henkilötyöpanoksesta tai tuotantokustannuksista ei saada seurantatietoja.  

– Mehiläinen Länsi-Pohjan ulkoistuksen onnistumista mitataan kokonaiskustannusten lisäksi muun muassa hoitoon pääsyllä ja hoidon laadulla, jotka kaikki ovat valtakunnan kärkeä. Lapin hyvinvointialueella on koko sopimuskauden ajan ollut jatkuva pääsy yksityiskohtaiseen raportointiin, kertoo Turunen. 

Arviointiryhmä viittaa toteamuksessaan ”Lapin keskussairaalan heikkoon tuottavuuteen”. Samaan aikaan Mehiläisellä on puolestaan vahvat näytöt Länsi-Pohjan keskussairaalan kustannusvaikuttavuuden parantamisesta. 

– Ulkoistuksen alkuperäinen sopimushinta oli vuoden 2016 toteutunutta kustannustasoa alhaisempi ja sen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kehittyneet huomattavasti hitaammin kuin julkiset sote-menot keskimäärin.  Tuottavuuden parantamiseksi olisi perusteltua laajentaa nykyistä ulkoistusta eikä siirtää tuottavampaa ulkoistettua toimintaa alhaisemman tuottavuuden yksiköiden tuotannoksi. Sopimus mahdollistaisi sen laajuuden muokkaamisen joustavasti yhdessä tilaajan kanssa, Turunen toteaa. 

Arviointiryhmän linjauksissa todetaan, että poikkeusolojen valmiussuunnittelu edellyttää toimintamahdollisuuksien säilyttämistä Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Ehdotus erikoissairaanhoidon alas ajamisesta on ristiriidassa myös tämän tavoitteen kanssa, sillä mainittujen palveluiden ylös ajo myöhemmässä vaiheessa voi olla vaikeaa.