Mitä sote-uudistuksen jälkeen?

Kun Lapin hyvinvointialue aloittaa toimintansa, sopimusta Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa arvioidaan uudelleen. Alueen päättäjät Katri Kulmuni ja Markus Lohi uskovat, että Mehiläisellä on myös jatkossa tärkeä rooli Lapin terveyspalvelujen tarjoajana.

Vuosi 2021 ei tuonut helpotusta koronaan, vaan Mehiläinen Länsi-Pohjan henkilöstön piti jaksaa pandemian aiheuttamaa kuormitusta ja epätietoisuutta. Samalla epävarmuutta lisäsi sote-uudistus, jonka eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyshuolto siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Uuden sote-lain myötä myös Länsi-Pohjan toiminta joutui arvioitavaksi. Se ei nykyisellään ole uuden lain mukainen, sillä lain mukaan yksityiselle toimijalle ei saa ulkoistaa vastuuta terveydenhuollon ympärivuorokautisesta yhteispäivystyksestä.

Vaikka poliittinen keskustelu on käynyt vilkkaana, arkinen työ Länsi-Pohjassa on jatkunut entiseen malliin. Noin tuhat ammattilaista pitää huolta alueen asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista joka päivä.

Poliittisia päätöksiä ovat osaltaan olleet tekemässä kansanedustaja ja Tornion kaupunginvaltuuston jäsen Katri Kulmuni sekä Markus Lohi, kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.

Kulmunin ajatukset Mehiläinen Länsi-Pohjan ja alueen kuntien yhteisyrityksestä ovat olleet melko positiiviset koko sen toiminnan ajan.

”Sen jälkeen, kun päätös alueen terveyspalvelujen yksityistämisestä oli tehty, päätöstä on kunnioitettu. Mehiläinen Länsi-Pohja on pyrkinyt tarjoamaan parhaat mahdolliset palvelut alueen asukkaille. Asiakkaille ei toivottavasti ole ollut suurta eroa siinä, mitä talon katolla lukee”, Kulmuni toteaa.

Myös Markus Lohi sanoo pitävänsä lähtökohtanaan, että kuntapäättäjien ratkaisuja kunnioitetaan. Hän on mielenkiinnolla seurannut, miten Mehiläinen Länsi-Pohjan toiminta on järjestetty. Lohi uskoo, että julkisella terveydenhuollolla on opittavaa yksityisiltä palveluntuottajilta.

”Oppimisen mahdollisuus olisi hyvä ottaa huomioon etenkin nyt, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Tarkoitus ei ole vain yhdistää kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa, vaan todella uudistaa sitä”, Lohi sanoo.

Kansanedustaja ja Tornion kaupunginvaltuuston jäsen Katri Kulmuni

Asiakastyytyväisyys huippulukemissa

Mehiläinen Länsi-Pohjan vuosi 2021 näyttää lukujen valossa hyvältä. Digiklinikan käyttö kasvoi viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Suositteluhalukkuutta ja tyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluaste NPS oli perusterveydenhuollon käyttäjien keskuudessa noin 75, erikoissairaanhoidossa lähemmäs 80. NPS-tulos voi vaihdella lukujen –100 ja +100 välillä, ja 50:n ylittävää lukua pidetään erinomaisena.

Sekä Kulmuni että Lohi kehuvat etenkin Mehiläinen Länsi-Pohjan satsauksia digitaalisiin palveluihin. Moni asiakas on tykästynyt etävastaanottoihin ja Digiklinikan käyttöön. Lohen korviin on kantautunut myönteistä palautetta myös hoitoonpääsyn nopeudesta.

”Se toiminnasta on välittynyt, että Mehiläinen Länsi-Pohja on mitannut onnistumistaan ja ollut kiinnostunut parantamaan palveluprosessejaan”, Lohi sanoo.

Lohi ja Kulmuni kokevat, että yksityisellä terveyspalvelujen tuottajalla on vahvuuksia julkiseen verrattuna. Moni yksityinen palveluntarjoaja on teknologiassa notkeampi ja ketterämpi kuin julkinen sektori.

”Asiakaskokemus on tärkeä teema, jossa moni yksityinen ja käsittääkseni myös Mehiläinen Länsi-Pohja on julkista edellä”, Lohi sanoo.

”Yksityiselle kohdistuu enemmän painetta, mikä voi saada parantamaan palveluiden laatua”, Kulmuni toteaa.

Kulmuni uskoo, että yksityinen myös kirittää julkista puolta. Hän toivoo, että Mehiläisen onnistumiset Digiklinikan käytön lisäämisessä herättäisivät kiinnostusta myös muualla julkisessa terveydenhuollossa.

Kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi

Yhteistyön jatkaminen turvaisi palvelujen saatavuutta

Johtaapa uusi sote-laki millaisiin toimenpiteisiin tahansa, Mehiläinen Länsi-Pohjan toiminta jatkuu ainakin vuoteen 2026 saakka. Ennen sitä Mehiläinen ja uusi hyvinvointialue neuvottelevat siitä, miltä yhteistyö näyttää jatkossa. Mitätöidäänkö sopimus vai muutetaanko sitä uuden lain mukaiseksi?

Kulmuni näkee, että sopimuksen mitätöiminen tai purkaminen kokonaan lisäisi turhaa byrokratiaa. Lain valossa jotain varmasti joudutaan muuttamaan, mutta Kulmuni toivoo, että samalla muistetaan Mehiläisen tuottamat hyvät palvelut. Yhteistyön jatkuminen tavalla tai toisella turvaisi palvelujen saatavuutta.

”Alueen ihmisille tärkeintä on se, että palveluja on tarjolla eikä se, kuka ne tuottaa”, Kulmuni sanoo.

”Lainsäädännön mukaan mennään, mutta on selvää, että me Lapissa tarvitsemme kaikki terveydenhuollon resurssit käyttöömme. Sen vuoksi neuvotteluissa tulee avoimin mielin rakentaa Lappiin monituottajamallia”, Lohi sanoo.

Ennakolta kukaan ei voi tietää, miten yhteistyön jatko juridisesti ratkaistaan.

”On mahdollista, että yhteisyrityksen toiminta päätetään, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Mehiläisellä olisi jatkossa tärkeä rooli Lapissa”, Lohi summaa.

Henkilökunnan panos on tärkein

Kulmuni haluaa alueen asukkaana ja palvelujen käyttäjänä kiittää Mehiläinen Länsi-Pohjan henkilökuntaa palvelujen turvaamisesta muutosvaiheessa sekä epävarmoina korona-aikoina. Hän toivoo, että myös talon sisällä koetaan, että asiat ovat sujuneet hyvin.

Lohi korostaa, että vaikka sote-uudistuksen myötä ilmassa on epävarmuutta, henkilökunnan työpanosta tullaan varmuudella tarvitsemaan. Sote-alan työ ei Lapista lopu.

”Osaava henkilöstö on tärkein resurssi, jolla sote-uudistus saadaan onnistumaan”, Lohi sanoo.