Meri-Lapin kunnanjohtajat tyytyväisiä Länsi-Pohjan toimintaan

Mitä Lapin hyvinvointialueen tulisi oppia Mehiläinen Länsi-Pohjan toiminnasta? Alueen kunnanjohtajat listaavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön onnistumiset ja kehityskohdat.

Tammikuussa 2023 Meri-Lapissa alkoi uusi aikakausi, kun sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi kunnilta Lapin hyvinvointialueelle. Samalla myös Länsi-Pohjan keskussairaalan tuottamat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut siirtyivät Lapin hyvinvointialueen vastuulle. Lisäksi sopimusta Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa tarkastellaan uuden sote-lain valossa.

Sparrausta ja oppimista puolin ja toisin

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö nähtiin kunnissa hedelmällisenä. Uudenlainen, julkisen ja yksityisen sektorin yhdistävä palvelutuotantomalli antoi tukea molemmin puolin sekä mahdollisuuden tarkastella palvelua laajemmin. Isona onnistumisena pidetään jo sitä, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kaltainen yhteisyritys oli mahdollista perustaa näin suuressa mittakaavassa ja kriittisessä asiassa kuin erikoissairaanhoito.

”Halusimme erikoissairaanhoitoomme ulkopuolelta uutta näkemystä, tehostamista ja virtaviivaistamista sekä syvempää integraatiota perusterveydenhuollon kanssa. Siinä me onnistuimme yhdessä hyvin”, kertoo Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila.

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen näkisi myös jatkossa hyvänä toimintatapana sen, että yksityinen ja julkinen palvelutuotanto voivat rinnatusten toimia hyvänä oppimisen alustana.

”Tuntuu vieraalta ajatella, että vain yksi toimintatapa olisi oikea. Sen sijaan uskon, että myös jatkossa yksityinen palvelutuotanto toimisi hyvänä verrokkina ja sparrauskohteena toiminnan kehittämiselle”, Ruotsalainen kertoo.

Yhteistyössä kohdattiin myös haasteita. Erityisesti nopeasti käynnistyneen yhteistyön sopimuksissa ja roolituksissa huomattiin valuvikoja. Kun mukana oli Mehiläinen Länsi-Pohjan lisäksi sairaanhoitopiiri ja kunnat, hetkittäin mukana oli liian monta neuvottelukumppania.

Asiakkaat ovat kunnalle tärkeimpiä ja myös palvelut järjestetään heitä varten. Mehiläinen Länsi-Pohjan toiminnassa asiakaslähtöisen palvelukulttuurin kehittäminen ja siihen panostaminen oli vahvasti mukana. Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi pitää vaikuttavana sitä, että Länsi-Pohjassa asiakkaat saivat arvioida palveluita, joita kehitettiin asiakaspalautteen pohjalta.

”Myös muiden pitäisi oppia Mehiläinen Länsi-Pohjalta asiakaspalautteen keräämisestä, sen analysoinnista ja toiminnan systemaattisesta kehittämisestä”, Matinlassi lisää.

Asiakaspalaute saadusta hoidosta on ollut hyvin positiivista. Marttilalla on omakohtaista kokemusta hyvästä erikoissairaanhoidosta iäkkäiden läheisten kautta. Henkilökunta oli asiantuntevaa ja palvelualtista ja hoito hyvää aina saattohoitoon asti.

”En voi muuta kuin kiittää. Ihmiset tekivät sydämellä töitä”, Marttila kertoo.

Mehiläinen Länsi-Pohjan rohkeus tehdä ennakkoluulottomasti perinteisistä kaavoista ja julkisen puolen toimintatavoista poikkeavia järjestelyjä saa kiitosta. Toimintaympäristön muutoksiin reagoitiin ripeästi. Se korostui erityisesti korona-ajan kriisijohtamisessa, jolloin tehtiin nopeita muutoksia tarpeen mukaan.

Mehiläinen Länsi-Pohjassa myös työntekijöille annettiin vapaus tuoda kehitysideoita.

”On mielestäni yrityksen kilpailukykytekijä, että kuunnellaan työntekijöiltä tulevia ehdotuksia ja annetaan mahdollisuus kehittää omaa työtä”, kertoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Konkreettisena hyvänä esimerkkinä palveluprosessin kehittämisestä ja uusista palvelumuodoista ovat digitaaliset palvelut ja etäasiointi, joita on kehitetty asiakkaiden tarpeiden ja saatujen palautteiden pohjalta. Kujala ja Ruotsalainen näkisivät mielellään, että myös jatkossa Lapin hyvinvointialueella kehitettäisiin digitaalisia etäpalveluita.

”Pohjoisessa Lapissa, jossa lääkärikäyntiin voi kulua päivä, on jo kokemusta sähköisistä vastaanottopalveluista. Sopisi hyvin samaan kehityskaareen olla edelläkävijänä tässä myös jatkossa”, Ruotsalainen lisää.

Terveiset hyvinvointialueelle: ratkaisukeskeisesti kohti uutta

Koska Meri-Lapin asukkaat ovat tottuneet tiettyyn palvelutasoon, kunnanjohtajat näkevät, että on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Laajalle ja maantieteellisesti vaativalle Lapin hyvinvointialueelle se on kova vaade. Ruotsalainen muistuttaa, ettei hyvinvointialueuudistus ole sairaanhoitopiirit 2.0, vaan uusien toimintatapojen rakentamista ja kehittämistä.

”Vanhoja totuttuja tapoja kannattaa tarkastella ennakkoluulottomasti ilman vanhoja, aiemmin opittuja toimintamalleja ja kaavoja. Mitään kehittymistä ei tapahdu, jos aina tehdään niin kuin ennenkin.”

Jos Lapin hyvinvointialue aikoo ulkoistaa palveluita, Matinlassi suosittelee määrittelemään huolellisesti yhteistyön selkeät rakenteet, roolit ja tavoitteet.

”Kannattaa valmistautua hyvin miettimällä, mitkä ovat tavoitteet, minkälaisella tarjouspyynnöllä kilpailutetaan ja minkälainen sopimus tehdään. Ne kannattaa muotoilla niin selkeiksi, että niiden kanssa on helppo elää”, Matinlassi listaa.

Kujala taas kannustaa hyvinvointialuetta säilyttämään Mehiläinen Länsi-Pohjasta tutun ratkaisukeskeisen asenteen sekä avoimen ja hyvän yhteistyön.

”Vaikka julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat erilaiset, toimenpiteitä tehdään yhteistyössä ja asiakkaiden eduksi.”

Marttila toivoo, että Lapin hyvinvointialueella pystytään näkemään sen yli, kuka palvelun tuottaa ja keskitytään siihen, että asiakkaiden saama palvelu on hyvää – olipa se yksityisen tai julkisen tuottamaa tai yhteistyön tulos.

”Nyt on niin paljon vettä virrannut Simojoessa, Kemijoessa ja Tornionjoessa, että pitäisi nähdä, että asiakaslähtöiset palvelut ratkaisevat.”

Artikkeli on julkaistu 28.3.2023 Mehiläinen Länsi-Pohjan vuoden 2022 vuosikertomuksessa.