Kuume aikuisella
Ihmisen normaali ruumiinlämpö vaihtelee ja se riippuu mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Kainalo- ja korvalämpötila on asteen kymmenyksiä pienempi kuin peräsuolesta mitattu. Kainalolämpö on herkin huoneilman lämpötilan vaihteluille. Normaalin aamulämmön yläraja on yleensä 36,5 – 37,5, mutta tässäkin esiintyy yksilöllistä vaihtelua. Illalla lämpö voi hyvin olla 0,5 astetta korkeampi kuin aamulla. Vähäinenkin rasitus nostaa ruumiinlämpöä lihasten tuottaman lämmön vuoksi.
Yleisin kuumeen syy on viruksen aiheuttama nuhakuume (”flunssa”), jonka alussa kuume voi nousta korkeaksikin ja kestää useampia päiviä. Kuume kuuluu myös moniin muihin tulehdussairauksiin, kuten bakteerien aiheuttamaan nielutulehdukseen, ruusuun ja keuhkokuumeeseen. Myös virusten aiheuttamiin suolistotulehduksiin liittyy usein oksentelun ja ripulin lisäksi kuumetta.
Kuumetta esiintyy muulloinkin kuin infektiotaudeissa. Mahdollisia kuumeen aiheuttajia ovat sidekudossairaudet ja jotkin syövät, esimerkiksi imusolmukesyöpä. Tällöin kuume yleensä alkaa hiljalleen ja jatkuu pitkään.
Kuumeen korkeus ei suoranaisesti kerro sairauden vakavuudesta. Itsestään ja nopeastikin paranevan virusinfektion alkupäivinä kuume voi aikuisellakin nousta yli 39 asteen, lapsella korkeammaksikin. 40 asteeseen nouseva kuume ei yleensä ole vaarallinen, mutta tekee heikon olon ja nestettä haihtuu suuret määrät. Elimistö alkaa vaurioitua vasta yli 42 asteen kuumeessa.
Pitkittyneestä kuumeilusta puhutaan, jos kuume on jatkunut yli 2-3 viikkoa ilman ilmeistä syytä.
Kuumeen itsehoito
Flunssassa kuumeen hoidoksi riittää juominen, koska ihminen haihduttaa normaalia enemmän nestettä. Korkean kuumeen (38–39 astetta) alentamiseksi ja olon parantamiseksi voidaan käyttää käsikauppalääkkeinäkin saatavia parasetamoli- tai tulehduskipulääkevalmisteita (esim. ibuprofeiini). Ruumiillista rasitusta tulee aina välttää kuumeisena, eikä se oireisen virustaudin yhteydessä ole muutoinkaan hyväksi.
Milloin hoitoon?
Kuumeilun vuoksi on tarpeen hakeutua tutkittavaksi, jos:
- korkea (yli 38,5 astetta) kuume on kestänyt 3–4 päivää eikä se ole selvästi tavallisen flunssan aiheuttama
- lämpö nousee uudelleen oltuaan jo pari päivää poissa
- kuumeeseen liittyy jatkuva vatsakipu tai virtsaamisvaiva, tai kurkkukipu ja nielemisvaikeus
- kuumeisella henkilöllä on vaikea keuhko-, sydän- tai munuaissairaus
Välittömästi on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi, jos:
- yleiskunto laskee nopeasti
- ilmenee kovaa päänsärkyä, niskakipua, pahoinvointia ja oksentelua tai
- yhden tai useamman nivelen punotusta ja kuumotusta
Kuume lapsella
Kuumeella ei ole virallista raja-arvoa, mutta levossa olevan lapsen yli 38,0 °C lämpö peräsuolesta mitattuna on monesti tunnustettu raja. Korvamittauksissa kuumeen rajana voidaan pitää 37,5 °C ylittäviä arvoja. Liikkuminen nostaa lapsen lämpötilaa ja mittaus on syytä tehdä lapsen ollessa levossa. Kuume sinänsä on harvoin vaarallista. Virusperäisissä hengitystieinfektioissa kuume kestää useimmiten 3–6 vrk, mutta kolmasosalla kuume jatkuu tätä pidempään. Joissain virusinfektioissa kuume voi kestää yli viikonkin ajan. Kolme päivää ei siis ole ”normaalin” kuumeen raja eikä myöskään raja siihen, koska lapsi tulisi viedä lääkäriin. Tärkeintä on lapsen yleisvointi. Useampikin kuumeinen hengitystieinfektio ja ripulitauti vuodessa on päiväkoti-ikäiselle täysin normaalia.
Kuumeen itsehoito
Kuumeiselle lapselle riittää kevyt vaatetus. Ympäristön viilentäminen sekä tarvittaessa ihon pyyhkiminen viileällä kostealla pyyhkeillä auttaa pitämään kuumeen kurissa. Kuumeista lasta ei saa hikoiluttaa peittojen alla. Kuume lisää nestetarvetta, ja lapselle on hyvä tarjota riittävästi kylmää juotavaa. Energiantarvekin on suurentunut ja sitä voidaan tyydyttää sokeripitoisella juomalla. Lapsi saa liikkua ja leikkiä kuntonsa mukaan. Reilumpaa rasitusta ja urheilua tulee kuumeessa välttää. Päiväunien nukkuminen parvekkeella tai kauppareissu rattaissa on sallittua, kunhan vaatetus on sopiva.
Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeiini ja naprokseeni) ovat turvallisia, ja niitä on syytä käyttää silloin, kun lapsella on yli 38,5 ºC:n kuume. Lääkkeet eivät estä paranemista eikä vastustuskyvyn kehittymistä, joten estettä niiden antamiselle ei ole lievemmässäkään kuumeessa, jos lapsi on ärtyisä ja kivulias. Tulehduskipulääkkeet vähentävät mm. kurkkukipua, lihassärkyä ja yleistä epämiellyttävää oloa, joita pienillä lapsilla voi olla vaikea todeta. Lääkkeitä kannattaa annostella suositusten mukaisesti, jotta haluttu teho saavutetaan. Lääkkeiden vaikutusajoissa on eroa ja korkeakuumeisella lapsella voidaan parasetamolia käyttää yhdessä tulehduskipulääkkeiden (naprokseeni tai ibuprofeiini) kanssa lomittain. Suun kautta annostelu on suositeltavampi vaihtoehto kuin peräpuikot, jotka imeytyvät hitaasti ja vaikutus jää vaimeammaksi. Asetyylisalisyylihappoa eli (Aspiriin, Disperin) ei tule maksavaurioriksin takia käyttää pienillä lapsilla.
Milloin hoitoon?
Jos lapsi on hyväkuntoinen ja hänellä on selvät flunssan oireet, tilannetta voidaan turvallisesti seurata kotona. Tärkeintä on lapsen yleisvointi. Jos lapsi on poikkeuksellisen väsynyt ja sairaan oloinen, hänet tulee toimittaa lääkäriin. Hyväkuntoisen lapsen viides tai edes kuudes kuumepäivä flunssassa ei edellytä lääkärissäkäyntiä.
Lapsi on syytä viedä lääkäriin, jos:
- Alle 3 kuukauden ikäiselle lapselle nousee kuume (yli 38 ºC)
- Kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, voimakasta päänsärkyä tai vatsakipuja
- Kuumeinen lapsi on sekava tai muuten poikkeuksellisen oloinen
- Kuumeiselle lapselle ilmaantuu mustelmia tai parin millimetrin läpimittaisia punaisia pisteitä ihoon
- Kuumeinen lapsi alkaa ontua tai jokin nivel turpoaa
- Kuumeinen lapsi juo poikkeuksellisen runsaasti ja käy tiheästi virtsaamassa
- Kuumeisella lapsella on veriripulia
- Kuumeen syy on epäselvä
- Kuume kestää yli viikon
- Lapsella esiintyy 3–4 viikon välein kuumevaiheita ilman muita oireita